Deadline: Jun 26, 2018 09:00 AM
Co-development camp: Sep 17 - Sep 18, 2018
Helsinki, Suomi
1000 € + 1 x 10 000 € pilottiprojekti
Applications for this challenge have closed. See our upcoming challenges here.

Harrastuspassi with Opetus- ja kulttuuriministeriö & Helsingin kaupunki

Harrastuspassi challenge is open for teams including non-Finnish speaking members. However, as background materials and official procurement documents (incl. this Challenge description) are mostly in Finnish, participation requires at least one member to be fluent in Finnish.

Mitä jos nuori pääsisi harrastamaan omaa suosikkia tai kokeilemaan uusia harrastuksia ilmaiseksi?

Harrastuspassi (työnimi) on opetus- ja kulttuuriministeriön uusin aloite lisätä yläkouluikäisten harrastusmahdollisuuksia. Harrastuspassissa voisi olla nuorille räätälöityjä harrastusetuja, kuten pääsylippuja uimahalliin ja kuntosalille, lippuja esityksiin, konsertteihin, tapahtumiin ja mahdollisesti myös ilmaisia julkisen liikenteen matkoja.

Aloitteen tarkoitus on edistää nuorten harrastamista. Passiin etuja voisivat tarjota kuntien lisäksi yhdistykset, säätiöt, yritykset ja kunnan sosiaalitoimi. Passissa voisivat olla yhteisöjen luomisen ominaisuus, joka tukee kavereiden kanssa harrastamista.

Miksi nuorille halutaan lisää harrastusmahdollisuuksia? Harrastukset ovat tärkeä osa nuorten elämää. Harrastuksissa on kyse mieleisestä tekemisestä, kaverisuhteiden vaalimisesta, itsensä kehittämisestä, omista unelmista ja vahvuuksien löytämisestä sekä vuorovaikutuksesta valmentajan tai ohjaajan kanssa. Harrastus on nuoren valinta viettää vapaa-aikaa. Yläkouluiässä harrastukset usein vaihtuvat eikä aina uuden, mieleisen harrastuksen löytäminen tai aloittaminen ole helppoa. Monilla nuorilla ei ole aikaa säännölliseen harrastamiseen, kun on paljon muutakin tekemistä ja on myös tärkeää olla kavereiden kanssa.

Aloitteen tavoitteena on lisätä nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia löytää oma mieleinen harrastus ja tehdä se yhdessä kavereiden kanssa. Passi lisäisi merkittävästi nuorten mahdollisuuksia epäsäännölliseen harrastamiseen (harrastan silloin kun ehdin). Jos Harrastuspassi on henkilökohtainen, etuja voidaan lisätä paitsi kaikille myös tietylle ryhmälle nuoria. Harrastuspassi tarjoaisi paikallisille yrityksille, järjestöille ja sosiaalitoimelle mahdollisuuden tukea ja auttaa nuoria.

Harrastuspassin konseptia ei ole vielä suunniteltu, ja nyt haetaankin innovaatiokumppania suunnittelemaan ja toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita ja jäljempänä listattuja vähimmäisvaatimuksia vastaava palvelu. Osaisiko sinun tiimisi suunnitella ja toteuttaa ratkaisun, joka vastaisi haasteeseen ja olisi mahdollista ottaa käyttöön valtakunnallisesti yläkoululaisten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi?

Harrastuspassi-innovaatiokilpailu toteutetaan hankintalain mahdollistamalla innovaatiokumppanuusmenettelyllä. Yksi ehdotus etenee pilotointiin. Tilaajalla on mahdollisuus hankkia kilpailun voittaneelta ja pilotin onnistuneesti toteuttaneelta osallistutaholta palvelu tai tuote ilman toista, erillistä kilpailutusmenettelyä. Hankintailmoitus asiakirjoineen löytyy HILMAsta.

Mentorit ja taustamateriaali

Jokaiselle tiimille nimetään mentori, joka tuo työn tueksi tietoa ja osaamista harrastamisesta sekä tilaajan tarpeista. Kilpailun eri vaiheissa on mukana nuoria tiimien asiantuntija-apuna.

Tiimien käytössä on laajasti tutkimustietoa sekä selvityksiä nuorten harrastamisesta.

Arvioitu ajankäyttö tiimiltä

Tiimiltä odotetaan minimissään täysipäiväistä osallistumista yhteiskehityspäivinä (2-3 henkilötyöpäivää/hlö) ja osallistumista haasteen kick off -vierailuun (0,5 päivää). Lisäksi tiimin tulisi käyttää noin 1-2 henkilötyöpäivää per tiimin jäsen idean työstämiseen kick off -vierailun ja yhteiskehityspäivien välissä, mentoria hyödyntäen.

Yhteiskehityspäivien jälkeen mahdollisen valitun innovaatiokumppanin odotetaan työstävän pilottiprojektia (MVP:n rakentaminen ja testaaminen) ja osallistuvan kahteen lähityöpäivään (kick off -tapaaminen ja tulosten viimeistely) sekä viimeiseen esittelyyn tuomaristolle, jonka perusteella hankintapäätös tehdään. Kaksi jälkimmäistä tapaamista aikataulutetaan pilotin kick offissa -tapaamisessa.

Hankinnan arvo ja palkkiot

Kaikki innovaatiokilpailuun valitut tiimit saavat yhteiskehittämispäivien aikana tehdystä työstä korvaukseksi 1 000 euroa, mikäli osallistuvat 2-3 henkilön voimin päiviin ja esittelevät päivien päätteeksi konseptinsa. Mukaan valitaan enintään 5 tiimiä.

Neuvottelumenettelyn (syyskuun yhteiskehityspäivät) perusteella valitaan yksi kumppani tekemään enintään 10 000 euron suuruinen konseptinsa pilotointi (innovaatiokumppanuuden kehitysvaihe). Onnistuneen pilotin perusteella voidaan tehdä varsinainen hankinta, jonka arvo on noin 185 000 euroa. Tavoitteena on neljän (4) vuoden sopimuskausi. Tarkoituksena on, että palvelun käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset ovat kunnille joko maksuttomat tai kohtuuhintaiset.

Innovaatiokumppanuuden vaiheet ja aikataulu

Tämä sivu toimii tarjouspyyntönä EU-hankinnassa, joka toteutetaan innovaatiokumppanuutena. Prosessi toteutetaan vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalain (1397/2016) mukaisella innovaatiokumppanuushankintamenettelyllä, joka antaa innovaatiokilpailun järjestäjille mahdollisuuden hankkia kilpailussa suunnitellun palvelun tai tuotteen sen kehittäneeltä osallistujataholta ilman toista erillistä kilpailutusmenettelyä (olettaen, että kaikkia vaatimuksia on noudatettu). Mukaan hakevien tiimien tulee tutustua hankintailmoitukseen asiakirjoineen HILMAssa.

Kilpailun aikana tiimit tulevat ideoimaan ja konseptoimaan ehdottamansa ratkaisut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin kaupungin ja muiden sidosryhmien mentoreiden kanssa. Kilpailun tarkoitus on löytää se ratkaisuehdotus, jota voidaan testata oikeassa ympäristössä pilotointivaiheessa. Tiimi, jolla on paras ehdotus ratkaisusta, valitaan innovaatiokumppaniksi (ks. kriteerit jäljempänä).

Tiimejä tullaan karsimaan kahdessa vaiheessa:

  • 3-5 tiimiä tullaan valitsemaan innovaatiokilpailuun, joka sisältää neuvotteluvaiheen (=yhteiskehityspäivät), jonka aikana tiimit tuottavat heidän ratkaisunsa ja lopullisen tarjouksensa
  • yksi tiimi mahdollisesti valitaan innovaatiokumppaniksi yhteistyön kehitysvaiheeseen (=pilottivaihe). Tämän jälkeen tiimin kanssa mahdollisesti jatketaan yhteiskehitystä hankinnan toteuttamiseksi ja toimittamiseksi (=toteutusvaihe)

Aikataulu

  • Hakemukset 26.6.2018 12:00 mennessä
  • Neuvottelumenettelyyn osallistuvien tiimien valinta: 27.6.2018
  • Haasteen kick off -vierailu (pakollinen kaikille tiimin jäsenille): 4.9.2018 klo 16:00
  • Yhteiskehityspäivät (pakollinen kaikille tiiminjäsenille): 17.9.2018 klo 9:00 - 18.9.2018 klo 17:30
  • Pilottivaihe (pakollinen jatkoon valitulle tiimille): syyskuu - joulukuu 2018
  • Hankintapäätös tammikuu 2019

Hakijoiden soveltuvuusvaatimukset ja arviointiperusteet

Tässä innovaatiokilpailussa hyväksytään hakemuksia erilaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Tiimissä tulee olla 2-3 jäsentä voidakseen hakea mukaan. Hakijatiimin tulee edustaa yhtä tai useampaa yritystä tai yhteisöä (y-tunnus). Jos tiimi edustaa useampaa kuin yhtä yritystä, tulee tiimin tehdä selväksi näiden välisten roolien ja vastuiden erot prosessin aikana sekä tätä mahdollisesti seuraavassa toteutusvaiheessa.

Hakijoiden soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset on määritetty ESPD-lomakkeessa (yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja). Vaatimusten täyttämisen todentamiseksi tulee hakemuksen täyttämisen lisäksi täyttää ESPD-lomake. Hankintailmoituksen (HILMA) liitteenä on ESPD-lomakkeen lisäksi myös lomaketta täydentävä liite, jossa on ohjeet lomakkeen täyttämiseen.

Jos soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset täyttäviä ehdokkaita on enemmän kuin viisi (5), hankintayksikkö arvioi osallistumishakemuksessa ilmoitettuja yrityksen referenssejä seuraavasti:

  • Yrityksen/yhteisön aiemmat digitaalisia palveluita koskevat toimeksiannot, joiden keskeinen sisältö tai joissa merkittävä osa on ollut kehittämistä tai innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan aikaisempien referenssien kohdistuminen erityisesti nuoriin.

Vertailu tehdään hakemuksen liitteeksi lisättävällä referenssilomakkeella, jossa tulee esittää aiemmat toimeksiannot.

Hakemuksen voi täyttää suomeksi tai englanniksi, ja se tehdään tällä sivulta löytyvän ‘apply’-toiminnon kautta. Täytetty referenssilomake tulee liittää sen liitetiedostoksi. ESPD-lomakkeen voi täyttää ESPD-täyttöpalvelussa ja liittää hakemuksen liitteeksi. Referenssilomakkeen sekä esitäytetyn ESPD-xml-tiedoston täyttöpalveluun liitettäväksi voi ladata hankintailmoituksen liitteistä HILMASTA (linkki).

ESPD-lomakkeen täyttöön löytyy ohjeet esimerkiksi täältä.

Innovaatiokumppaniehdokkaiden vertailuperusteet

Mahdolliseksi innovaatiokumppaniksi valitaan yhteiskehityspäivien jälkeen se tarjoaja, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman, hinta-/laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen. Selkeyden vuoksi todetaan, että mikäli yksikään kumppaniehdokas ei tee tarpeeksi hyväksyttävää tarjousta, ei hankintaa tehdä lainkaan.

Innovaatiokumppanin valinnan vertailuperusteet ovat:

Laatutekijät (painoarvo 60%-80%):

Palvelukonsepti:

  • Merkittävyys; vastaako tarjous laadittuun haasteeseen
  • Tekninen toteutettavuus
  • Palvelun käytön arvioitu houkuttelevuus nuorille, kunnille ja palveluntarjoajille

Kehitysvaiheen (pilotti) projektisuunnitelma:

  • Pilotoinnin oppimistavoitteet ja lopputuotokset
  • Nuorten osallistaminen pilotointiin
  • Vaaditut resurssit (henkilö- ja muut); sekä tiimin että isännän

Tiimi:

  • Tiimin kokemus ja referenssit digitaalisten palveluiden suunnittelusta, tuottamisesta ja ylläpidosta

Hinnoittelu (painoarvo 20%-40%):

  • Palvelun käyttöönoton ja ylläpidon hinnoittelumalli, sekä käytettävissä olevan tiedon perusteella arvioidut palvelun elinkaarikustannukset

Hankinnan kohdetta koskevat vähimmäisvaatimukset

Kehitettävän palvelun tai konseptin tulee

  • Olla toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan kiinnostava ja houkutteleva yläkouluikäisille nuorille (13-16-vuotiaat)
  • Ottaa huomioon valtakunnalliset, kunnalliset ja yksityiset harrastusten ja muiden sisältöjen tarjoajat
  • Olla palautteen perusteella muiden kehitettävissä jatkossa
  • Skaalautua monipuolisiin harrastuksiin, aktiviteetteihin ja niiden tarjoajiin
  • Olla käyttöönotettavissa laajasti suomalaisissa kunnissa
  • Harrastuspassi tulee suunnitella yhdessä yläkoululaisten kanssa

Tekniset vähimmäisvaatimukset

Pilottivaiheen ja hankinnan kohteen ohjelmisto toimitetaan jatkohyödyntämisen ja -kehityksen varmistamiseksi avoimen lähdekoodin oikeudet antavilla lisenssiehdoilla, sisältäen vähintään:

  • Oikeuden ajaa ohjelmaa millä tahansa laitteistolla ja käyttää sitä mihin tahansa tarkoitukseen.

  • Oikeuden jaella ohjelmistoa suoritettavassa ja lähdekoodimuodossa. Kaikilla käyttäjillä on yhtäläiset oikeudet ohjelmistoon.

  • Oikeuden muokata ohjelmistoa haluamallaan tavalla ja jaella muutettua ohjelmistoa.

  • Oikeuden käyttää ohjelmaa minkä tahansa ohjelmiston kanssa. Lisenssi ei saa rajoittaa sitä, minkälaisten ohjelmistojen kanssa sitä käytetään, olivatpa ne suljettuja tai avoimia. Lisenssi ei saa myöskään olla riippuvainen isommasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelma toimitetaan

Ohjelmistokehityksessä on mahdollistettava avoimet, koko ekosysteemiä hyödyntävät ratkaisut ja esimerkiksi muut rinnakkaiset käyttöliittymät, jotka hyödyntävät samoja rajapintoja harrastustoiminnan edistämiseksi. Ratkaisujen on oltava toimittajasta riippumattomia ja siirrettävissä muun toimijan tai esimerkiksi Helsingin kaupungin ylläpidettäväksi käyttöönotto- ja ylläpitovaiheen päättyessä.

Ohjelmistokehityksessä noudatetaan yhdessä sovittavia parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja mm. dokumentoinnin ja automaattisen testauksen suhteen.

Immateriaalioikeudet sekä Helsingin kaupungin rooli

Innovaatiokumppaniksi valitun tulosta lukuun ottamatta yhteiskehityspäivien aikana ja sitä ennen tehdyn kehitystyön tulosten immateriaalioikeudet jäävät tarjoajille.

Mikäli innovaatiokumppanuusmenettelyn perusteella tehdään hankinta, niin sitä koskevan hankintapäätöksen ja -sopimuksen tekee Helsingin kaupunki. Hankittavan palvelun käyttöön ottavat kunnat laativat käyttöönotosta ja ylläpitopalvelusta palveluntuottajan kanssa erillisen sopimuksen ja vastaavat itse niistä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista.

Lisäkysymykset

Kaikki tiedustelut tulee kysyä alla olevalla Questions & Answers -toiminnolla maanantaihin 18.6.2018 klo 18.00 mennessä. Saapuneet kysymykset julkaistaan vastauksineen alla viimeistään keskiviikkona 20.6. Klo 18.00 kaikkien nähtäville.

Applications for this challenge have closed. See our upcoming challenges here.

Questions & Answers

In case you have any further questions regarding the challenge, don't hesitate to ask. Your question will be published here and answered by the Industryhack team within one working day.


Eeva Siika-aho 1 month, 3 weeks ago
miten julkisia hakemukset ovat eli jos meillä on keissejä, jotka on luottamuksellisia tai ei-vielä-julkisia, niin voiko niitä laittaa mukaan luottamuksellisina.
Eeva Siika-aho1 month, 3 weeks ago
Julkisuuslain näkökulmasta referenssit voidaan katsoa liikesalaisuudeksi. Ne on siis mahdollista pitää salassa, jos tarjoaja ne liikesalaisuudeksi luokittelee.

Lassi Puolakka 1 month, 3 weeks ago
Miten saavutettavuus tulee huomioida sovelluskonseptissa?

Miten Harrastuspassin tukevaa toimivat yritykset ja tahot liittyvät mukaan projektiin? Näiden huomioiminen on välttämätöntä, mutta olisi hyvä tietää, miten he liittyvät osaksi Harrastuspassin käyttöä.

Onko Harrastuspassiin toivottu pelillisyyttä, jolla nuoria saataisiin motivoitua harrastamaan entistä tehokkaammin?

Toivotaanko Harrastuspassin hyödyntävän paikkatietoa, jotta siitä saadaan mahdollisimman räätälöity nuoren sijainnin perusteella?

Toivotaanko jako-ominaisuuksia ja yhteyksiä sosiaalisiin medioihin?
Eeva Siika-aho1 month, 3 weeks ago
Savuutettavuusdirektiivi, joka koskee syksystä alkaen kaikkia uusia julkishallinnon tarjoamilta palveluilta, edellyttää sovelluksilta WCAG AA-tason saavutettavuutta. Tarjoajan on varmistettava vaadittu saavutettavuustaso sekä protossa että lopullisessa toteutuksessa.

Harrastuspassin toivottua konseptia tai tarkempia ominasuusksia ei ole vielä suunniteltu, ja nyt haetaankin innovaatiokumppania suunnittelemaan ja toteuttamaan hankintailmoituksessa mainittuja tavoitteita ja jäljempänä listattuja vähimmäisvaatimuksia vastaava palvelu. Innovaatiokumppanuudessahan neuvottelut tähtäävät tietojen antamiseen tarjoajille, jotta nämä voivat mahdollisimman hyvin tunnistaa hankintayksikön tarpeet ja toiveet.

Jussi 1 month, 3 weeks ago
Teemme ns. hybridisovelluksia, sovelluksissamme hyödynnetään oman taustajärjestelmän logiikkaa, jota hyödyntävät myös meidän muut sovellusasiakkaat. Kyseisen järjestelmän avulla luodaan mm. mobiilikupongit (jotka mahdollistavat mm. kertakäyttöiset, uniikit kupongit jne. loppukäyttäjille). Käytämme lisäksi kolmannen osapuolen palveluita (Xamarin) jonka avulla ns. sovelluskuori rakennetaan joka mahdollistaa mm. Push-viestien toimittamisen käyttäjälle.

Kysyisinkin onnistuuko meidän osallistuminen Harrastuspassiin sovelluksen toteuttamiseen, jos luovutamme seuraavat oikeudet ”Tilaajalle”:
Yhtiömme käyttää seuraavia valmisohjelmistoja, joiden oikeuksia yhtiömme ei luovuta Tilaajalle
• oma taustajärjestelmä
• SMS-gatewayt
• Cardapp-palvelu
• Xamarin
• Maksupalvelut (jos käytetään)

• Toisin sanoen, Tilaajan sovelluksen osalta Tilaajan oikeudet kattavat palvelut ja oikeudet ainoastaan sovelluksen frontendin (HTML ja grafiikat) sekä suunnitelmat.
• Escrow-oikeus: Johtuen sovellushankinnasta (ei avoin lähdekoodi) voi yhtiömme siirtää palvelun frontendin HTML ja grafiikat Tilaajan halutessaan Escrow-agentin haltuun.
Eeva Siika-aho1 month, 3 weeks ago
Lähtökohtaisesti tämä toteutustapa ei täytä tässä tarkoitetun hankinnan teknisiä vaatimuksia. Haemme avoimen lähdekoodin toteutusta, jossa ei olla riippuvaisia yhdestä teknisestä toimittajasta. Ylläpitokauden päätteeksi palvelun ylläpito ja jatkokehitys pitää voida kilpailuttaa vapaasti, mikä ei ole mahdollista, jos toteutus perustuu yrityksenne omiin suljettuihin taustapalveluihin. Myös, jos esimerkiksi jossain muussa maassa tulevaisuudessa innostutaan Suomen Harrastuspassista, pitäisi heidän voida hyödyntää julkaistua avointa lähdekoodia suoraan ilman erillisiä sopimuksia tietyn toimittajan kanssa. Kuvatussa tilanteessa kuulostaa siltä, että tarjoajan käyttämät omat ei-avoimet taustapalvelut edellyttävät sopimusta tarjoajan kanssa.

Jukka Kilponen 1 month, 3 weeks ago
Hei,
Harrastuspassin teknisissä vaatimuksissa mainitaan, että ohjelmisto pitää toimittaa avoimen lähdekoodin oikeudet antavilla lisenssiehdoilla.
Miten tätä pitäisi tulkita valmiin kaupallisen ohjelmiston ja palvelun tapauksessa? Kokonaan uuden ohjelmiston toteuttamisen sijaan lopputulos voisi olla parempi ja kustannustehokkaampi, jos Harrastuspassi toteutetaan olemassa olevan teknologian päälle.
Voiko tällöin ajatella, että vain olemassa olevan ohjelmiston päälle rakennettava Harrastuspassi-spesifinen ohjelmisto julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä?
Yleensä avoimen lähdekoodin ohjelmistot toimivat ympäristössä, jossa on myös kaupallisia, ei avoimia komponentteja.
Eeva Siika-aho1 month, 3 weeks ago
Hankinnassa ei ole kyse valmiin kaupallisen tuotteen jatkokehittämisestä vaan uuden avoimen lähdekoodiin perustuvan palvelun rakentamisesta niin, että sitä voivat muut vapaasti jatkokehittää ilman sopimusta tietyn kaupallisen sovelluksen omistajan kanssa.

Lähtökohtana on, että koko palvelu (esimerkiksi mobiilisovellus Android ja IOS-laitteisiin sekä niiden vaatimat taustapalvelut sekä ylläpitokäyttöliittymät) on toteutettu avoimella lähdekoodilla, joka tultaisiin julkaisemaan avoimesti esim. GitLabissa. Neuvottelu- ja kehitysvaiheessa (yhteiskehityspäivät ja pilotointi) voidaan tarkentaa, mitkä ovat sellaisia kaupallisia tai suljettuja rajapintoja sekä ohjelmistokomponentteja, joita voi pääsäännöstä poiketen hyödyntää palvelun toteuttamisessa.

Palvelussa voi siis - erikseen sovittaessa - hyödyntää valmiita kaupallisia pilvipalvelurajapintoja yksittäisissä tilanteissa silloin, kun on ilmeistä, että ne ovat helposti korvattavissa muilla vastaavilla palveluilla tarvittaessa tai mikäli siihen on muu selkeä perustelu ja poikkeaminen ei vaaranna avoimen lähdekoodin vaatimuksen yleisiä tavoitteita. Esimerkiksi sähköpostiliikenteeseen voi hyödyntää jotain olemassa olevaa palvelua, kunhan siitä sovitaan yhdessä ja se täyttää tietoturvavaatimukset, sillä sähköpostipalveluntarjoaja on suhteellisen yksinkertaista vaihtaa tarvitaessa toiseen. Lopullinen palvelu voi myös hyödyntää esimerkiksi kaupallisia karttapalveluita taustakarttoihin, mikäli niille ilmenee konseptointivaiheessa tarvetta, ja niiden hyödyntämisestä otetaan maininta mukaan lopulliseen tarjouspyyntöön. Sama koskee yksittäisiä muita komponentteja, jotka eivät ole täysin avoimen lähdekoodin lisenssin alaisia, mutta tarjoajat haluisivat niitä hyödyntää.

Neuvottelu- ja kehitysvaiheessa voidaan tarkentaa mahdollisia tapauskohtaisia perusteltuja poikkeuksia avoimen lähdekoodin toteutukseen. Poikkeamat eivät kuitenkaan voi siis olla sellaisia, että ne vaarantaisivat avoimen lähdekoodin vaatimuksen tavoitteet eli toimittajariippumattomuuden ja jatkokehittämismahdollisuudet.

Antti Törrönen 2 months ago
1. Riittääkö että palvelun jatkokehitys ja muokkaus on mahdollista avoimen lähdekoodin lisenssin alaisena? Edellytetäänkö ratkaisukokonaisuudelta avoimen lähdekoodin vaatimusta, vai riittääkö että tarvittaessa kaupalliset osat ovat korvattavissa toimittajasta riippumattoman tekijän toimesta (esimerkiksi kaupallinen pilvipalvelu korvattavissa uudella toteutuksella)?

1.1 Saako palvelussa olla kaupallisesti lisenssoituja osia toimittajalta tai kolmannelta osapuolelta, esim. pilvipalveluiden hyödyntämistä, komponentteja (esim. luokkakirjastoja), osajärjestelmiä (esim. tietokanta) ja saako se edellyttää kaupallisia ajoympäristöjä (esim. Windows-ajoympäristön)?

3. Koskevatko lisenssointivaatimukset myös visuaalisia ja sisällöllisiä elementtejä, ml. logot, layout, tekstit ja kuvat, ja kuuluvatko ne osaksi hankintaa?
Eeva Siika-aho1 month, 3 weeks ago
1. - 1.1 Hankinnassa ei ole kyse valmiin kaupallisen tuotteen jatkokehittämisestä vaan uuden avoimen lähdekoodiin perustuvan palvelun rakentamisesta niin, että sitä voivat muut vapaasti jatkokehittää ilman sopimusta tietyn kaupallisen sovelluksen omistajan kanssa.

Lähtökohtana on, että koko palvelu (esimerkiksi mobiilisovellus Android ja IOS-laitteisiin sekä niiden vaatimat taustapalvelut sekä ylläpitokäyttöliittymät) on toteutettu avoimella lähdekoodilla, joka tultaisiin julkaisemaan avoimesti esim. GitLabissa. Neuvottelu- ja kehitysvaiheessa (yhteiskehityspäivät ja pilotointi) voidaan tarkentaa, mitkä ovat sellaisia kaupallisia tai suljettuja rajapintoja sekä ohjelmistokomponentteja, joita voi pääsäännöstä poiketen hyödyntää palvelun toteuttamisessa.

Palvelussa voi siis - erikseen sovittaessa - hyödyntää valmiita kaupallisia pilvipalvelurajapintoja yksittäisissä tilanteissa silloin, kun on ilmeistä, että ne ovat helposti korvattavissa muilla vastaavilla palveluilla tarvittaessa tai mikäli siihen on muu selkeä perustelu ja poikkeaminen ei vaaranna avoimen lähdekoodin vaatimuksen yleisiä tavoitteita. Esimerkiksi sähköpostiliikenteeseen voi hyödyntää jotain olemassa olevaa palvelua, kunhan siitä sovitaan yhdessä ja se täyttää tietoturvavaatimukset, sillä sähköpostipalveluntarjoaja on suhteellisen yksinkertaista vaihtaa tarvitaessa toiseen. Lopullinen palvelu voi myös hyödyntää esimerkiksi kaupallisia karttapalveluita taustakarttoihin, mikäli niille ilmenee konseptointivaiheessa tarvetta, ja niiden hyödyntämisestä otetaan maininta mukaan lopulliseen tarjouspyyntöön. Sama koskee yksittäisiä muita komponentteja, jotka eivät ole täysin avoimen lähdekoodin lisenssin alaisia, mutta tarjoajat haluisivat niitä hyödyntää.

Neuvottelu- ja kehitysvaiheessa voidaan tarkentaa mahdollisia tapauskohtaisia perusteltuja poikkeuksia avoimen lähdekoodin toteutukseen. Poikkeamat eivät kuitenkaan voi siis olla sellaisia, että ne vaarantaisivat avoimen lähdekoodin vaatimuksen tavoitteet eli toimittajariippumattomuuden ja jatkokehittämismahdollisuudet.

3. Kyllä, kaikkien kuvien, graafisten elementtien ja muiden sisältöjen pitäisi pääsääntöisesti olla sellaisella lisenssillä, että niitä voi vapaasti käyttää jatkossakin, mieluiten CC-0 tai JHS-189-suosituksen (http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs189) mukaisella CC-by 4.0-lisenssillä.

Perusteltuja poikkeuksia tähän pääsääntöön voidaan tarkentaa neuvottelu- ja kehitysvaiheessa. Innovaatiokumppanuudessahan neuvottelut tähtäävät tietojen antamiseen tarjoajille, jotta nämä voivat mahdollisimman hyvin tunnistaa hankintayksikön tarpeet.